Silimät on solomus ja väsyttää. Ajattelinpa vaan kirjottaa, että vielä täälä ollaan.
Myönnetään, on ollu vähä hiliasta täälä kirjotusrintamalla, mutta muutenpa sitte ei ookkaan. Töitä piisaa, ja reissua ja touhua ja kaikenlaista. Josko tässä vielä joskus bloggailiskin... Mutta ei nyt.
Palaan asiaan sitten kun muistan palata asiaan! Ja tässäpä vielä teille sanoja pari että jaksatte ootella...
ootte kaikki oikein kivoja, varsinkin sinä!
ja siksi toivon että voimme kasvaa ihmisinä
nyt näkemään elämän arvon ja kehittyy lisää
niin et näkyy enemmän sitä mikä periytyy Isält
-tohi-
