keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kurpitsaa


Kun elämässä kohtaa uusia asioita, sitä on aina jonkunnäköset ennakkoajatukset olemassa siitä mihin ne asiat johtaa ja mitä ne tuo mukanaan. Samoin sitä on jo olemassa aavistukset siitä, miltä ne asiat mahtaa tuntua ja minkälaisia ajatuksia ne herättää.

Kurpitsapiirakka katosi jo, mutta muffinseja on vielä
muutama jälellä. Nää kelpaa mullekin, näis on suklaatia!
Monet kerrat on katsottu meillä se Muumi-jakso, jossa Muumimamma kasvattaa ison kurpitsan, josta sitten muumitalon väki tekee jos minkälaista kurpitsaherkkua. Kaikki tykkäävät ja syövät mahansa täyteen. Kun tänään sitten äitini tuli käymään ja toi mukanaan kurpitsapiirakkaa, olin etukäteen melko varma siitä, että se on mahdottoman hyvää. Päästyäni maistamaan, totesin että piirakka olikin ihan mukavan oloista, rakenne, koostumus, ulkonäkö ja väri olivat kohdallaan. Mutta ongelma tuli siinä… että kurpitsa maistuu ihan kauhealta! Olisin halunnut tykätä siitä, tykkääväthän muumitkin. Mutta minkäs teet, kurpitsan maku ei vaan mun suureen suuhuni mahdu. (Mainittakoon, että vaimo söi hyvillä mielin munki palan.)

Ajatukset siitä, että mitä se sitten on kun talossa on yhden vajaa kaksivuotiaan lisäksi yksi vajaa nollavuotias, taisi kans olla aikalailla ennakkoajatuksia. Ja mitäpä muutakaan ne olis voinu olla, ku kokemusta ei ole kuin yhden pienen kanssa touhuamisesta. Jotenki hassusti kuitenki tuntuu siltä, että vaikka mielikuvat ei ihan täysin osuneet nappiin, niin silti tässä hommassa on maku just kohdallaan.

Sitä odotti jotain huikaisevan suurta muutosta, kovaa hulinaa ja ties mitä. Mutta jotenki tää kaikki tulee paljon rauhallisemmin ja on niin sujuvasti osa arkea. Pieni kaikessa ihanuudessaan köllöttelee omassa sängyssään, ihan kuin se olisi ollu matkassa jo pitempäänki. Ja onhan tuo viimeset yhdeksän kuukautta kulkenut varsin tiivisti meidän seurassa, kuulostellut elämän ääniä ja aavistellut tulevaa. Oikeastaan tässä ei ole kuin yksi juttu, joka menee enemmän kurpitsamössön puolelle. Se on tuo keltasen-vihreä tökötti, joka tarttuu ihmeen tiukasti pienen käyttämiin kestovaippoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti